Pieni sininen pallomme on ainoa kotimme, joka meillä on. Kun jätimme sen lähteäksemme avaruuteen, aloitimme ymmärtää tämän.
Ympärillämme olevan maailman tutkiminen on osa sitä, mikä tekee meistä ihmisiä. 1400-luvulla keksimme kaukoputken. 600 vuotta myöhemmin jätimme planeettamme ja laskeuduimme kuuhun. Monet ennustivat, että tähän mennessä osa meistä asuisi jo Marsissa.
Se ei aivan vielä toteutunut, mutta tutkimme yhä maailmankaikkeutta, mistä kertovat NASAn Perseverance-missio Marsiin sekä Arabiemiirikuntien nousu ensimmäiseksi arabimaaksi, joka on saavuttanut punaisen planeetan.
Mutta mitä avaruustutkimuksella on tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa? No, itse asiassa melko paljon.
Maailma ilman rajoja
Yhteensä 568 ihmisellä 41 eri maasta on ollut etuoikeus nähdä Maa avaruudesta omin silmin. Astronautit kuvailevat tätä kokemusta ”yleiskatsausvaikutukseksi” (overview effect) – syvälliseksi tietoisuudeksi Maasta yhtenä rajattomana, toisiinsa kytkeytyneenä järjestelmänä, joka on samanaikaisesti henkeäsalpaava ja hauras.
Ei ole yllätys, että palattuaan Maahan monet avaruusmatkailijat omistavat elämänsä sen suojelemiselle. Kuka ei liikuttuisi nähdessään Bill Andersin kuuluisan ”Earthrise”-kuvan pienestä sinisestä planeetastamme kimaltelemassa auringonvalossa, Buzz Aldrinin sanoin ”loistava jalokivi mustalla samettitaivaalla”?
Valokuvasta tuli inspiraation lähde, kun kaksi vuotta sen ottamisen jälkeen 20 miljoonaa ihmistä osallistui ensimmäistä kertaa vietettävään Maan päivään.
”Tulimme koko tämän matkan tutkimaan Kuuta, ja tärkeintä on, että löysimme Maan.” – Bill Anders
Aktivistiliikkeiden ja yksilöiden inspiroimisen lisäksi avaruusseikkailumme ovat johtaneet tärkeiden teknologioiden kehittämiseen ja mahdollistaneet tutkimuksia, jotka ovat kriittisiä ymmärryksemme kannalta siitä, miten Maan monimutkaiset järjestelmät toimivat.
Aikaa pilvien yläpuolella
Avaruusjärjestöt viettävät paljon aikaa pilvien yläpuolella, toisinaan kirjaimellisesti. NASA lentää parhaillaan pilvimuodostelmien yllä Pohjois-Atlantin yläpuolella tutkiakseen niiden vaikutusta ilmastoon suhteessa saasteisiin. NASA oli myös se taho, joka havaitsi otsonikerroksen aukon Etelänavan yllä vuonna 1987!
Avaruustutkimus on antanut meille GPS-paikannuksen, puolijohdeaurinkokennot ja – siunauksen lapsille kaikkialla – näkymättömät hammasraudat. Kuten jokainen hammasrautoja käyttänyt voi todistaa, viisaiden ihmisten resursoiminen ongelmien ratkaisuun on kannattava investointi.
Satelliitit, jotka eri avaruusjärjestöt ympäri maailmaa ovat laukaisseet kiertoradalle, ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen vaikutusten seurannassa ja ennustamisessa. Niiden sinne saattaminen ja ylläpito on tiimityötä, joka on alisteinen maallisille poliittisille erimielisyyksille, mutta joka lopulta ylittää ne.
Olemme kaikki Maan ystäviä avaruudessa
Alkuperäinen avaruuskilpailu asetti Yhdysvallat vastakkain Neuvostoliiton, nykyisen Venäjän, kanssa. Nämä suurvallat eivät ole koskaan olleet suuria ystävyksiä, mutta ainakin avaruuden suhteen ne osaavat tehdä yhteistyötä.
Kansainvälinen avaruusasema on kallein koskaan rakentamamme laite (hinta pyöreät 100 miljardia dollaria) ja teknologinen ihme. Se edustaa monimutkaista kumppanuutta Yhdysvaltojen ja Venäjän välillä, samoin kuin monien Euroopan maiden, Japanin ja Kanadan kesken. Siksi se on yhtä lailla inhimillinen saavutus kuin teknologinenkin.
Tämän kaltaiset projektit auttavat rakentamaan kansojen välisiä kumppanuuksia, joita tarvitaan tulevissa avaruuslennoissa, sekä kansainvälistä tieteellistä ja poliittista yhteistyötä ilmastonmuutoksen kaltaisissa kysymyksissä.
Kansainvälinen avaruusasema on todella kansainvälinen!
Kohti äärettömyyttä ja sen yli
Kuka olisi uskonut, että avaruuteen lähtömme olisi niin tärkeää Maan pelastamiselle? Vaikka meistä useimmat eivät valitettavasti koskaan pääse sinne, voimme tukea niiden ponnisteluja, jotka ovat siellä käyneet ja jotka riskeeraavat henkensä avaruudessa ja täällä alhaalla tehdäkseen tutkimus- ja suojelutyötä, josta me kaikki hyödymme.
Tutustu kymmeneen parhaaseen tapaan pienentää hiilijalanjälkeäsi, jotka perustuvat suosikki-ilmastotutkijoidemme tutkimuksiin.
~
Toivomme, että pidit tätä hauskana ja informatiivisena. Jos sinulla on mielipide, jonka haluaisit jakaa yllä olevasta tai oikeastaan mistä tahansa, ota yhteyttä Emilia Cullborgiin osoitteessa ecullborg@agood.com tai ota meihin yhteyttä Instassa.