A Good Community juttelee Rens Bekkersin kanssa, joka on Amsterdamissa toimivan "dark kitchen" -ravintolan, Bright Kitchenin, toimitusjohtaja (huomaamme kyllä sanaleikkisi, Rens). Keskustelemme suussa sulavista kasvipohjaisista hampurilaisista, keinoista kannustaa ihmisiä syömään vähemmän lihaa, soijan kestävyydestä sekä siitä, pitääkö Alankomaiden maine kestävän kehityksen edelläkävijänä – ainakin sellaisena kuin me sen näemme – paikkansa. Nauti annoksestasi!
AGC: Uberin entinen toimitusjohtaja Travis Kalanick on juuri investoinut valtavasti rahaa Los Angelesissa toimivaan "dark kitchen" -liiketoimintaan. Kyseessä on konsepti, joka kasvaa maailmanlaajuisesti juuri nyt ja on herättänyt paljon huomiota startup-maailmassa. On olemassa useita nimityksiä – dark kitchen, shadow kitchen, ghost kitchen – mikä tämä konsepti oikein on?
RB: Siltaa rakentaakseni Travis Kalanickin tekemisten ja meidän tekemistemme välille: hänen yrityksensä, Cloud Kitchens, myy tilaa kuukausisopimuksella yrityksille, kuten me. Heidän liiketoimintamallinsa on B2B-malli, jossa he auttavat ravintoloitsijoita tai muita dark kitchen -toimijoita löytämään paikan, jossa he voivat valmistaa kotiinkuljetettavia annoksia. Se, mitä me Bright Kitchenillä teemme, on ydintoiminnaltamme B2C-mallia. Me itse asiassa luomme verkossa toimivia ruoan kotiinkuljetusbrändejä, jotka toimittavat ruokaa.
"Kasvipohjaisessa maailmassa ihmiset yleensä pitävät jostakin, joka tarjoaa hieman enemmän elämyksiä."
AGC: Okei, eli millaisia brändejä olet kehittänyt Bright Kitchenin kautta?
RB: Meillä on tällä hetkellä kuusi eri brändiä, jotka ovat kaikki kasvipohjaisia tai vegaanisia. Tunnetuin brändimme on Vegan Burger Brothers, ja Deliveroo ilmoitti hiljattain, että yksi hampurilaisistamme, The Royal Melt, on alustan suosituin vegaaninen annos koko Alankomaissa, mikä on melko hienoa.
AGC: Mitä hampurilaisen välissä on?
RB: Se on musta hampurilaissämpylä, joka on tehty aktiivihiilestä, joten se erottuu edukseen, uskoisin. Sen lisäksi siinä on sriracha-majoneesia, keltaisia jalapeñoja ja vegaaninen hampurilaispihvi. Eli se on melko mausteinen, ja uskon ihmisten todella nauttineen siitä. Luulen, että kasvipohjaisessa maailmassa ihmiset yleensä pitävät jostakin, joka tarjoaa hieman enemmän elämyksiä. Mausteet toimivat meillä melko hyvin, kuten esimerkiksi tulinen ruoka tai tulinen vaihtoehto hampurilaisten kohdalla.

The Royal Melt
AGC: Kuulostaa herkulliselta!
RB: Kyllä, syön niitä itse paljon. Toinen brändimme on Doner Dudes, joka on shawarmaa, mutta täysin vegaanisena. Tämä on tarkoitettu enemmänkin ihmisille, jotka tulevat kotiin muutaman oluen jälkeen – huomaamme kysynnän kasvun hieman myöhemmin illalla. Meillä on myös toinen brändi, Los Pollos Veganos, joka kuulostaa hieman [Breaking Bad -sarjan] Los Pollos Hermanosilta, ja se on vegaanista kanaa.
AGC: Mitä vegaaninen kana on?RB: Meidän tapauksessamme soijaa. Meillä on erilaisia kanavaihtoehtoja, mutta suurin osa on tehty soijasta.
AGC: Ja mikä sai teidät valitsemaan vegaanisuuden, oliko se tietoinen päätös alusta asti?
RB: No, ensinnäkin se oli hyvin tietoinen valinta keskittyä vain kotiinkuljetukseen. Meillä ei ole asiakkaita paikan päällä, meillä ei ole edes kassaa ruoan ostamiseen. Keskitymme siis todella tuotantoon ja verkkopohjaiseen toimintaan. Aloitimme yhdellä vegaanisella brändillä ja kahdella muulla brändillä, jotka eivät myyneet nimenomaan lihaa. Ne olivat joka tapauksessa 90–95-prosenttisesti lihattomia, mutta niitä ei ollut suunnattu vegaaniselle yleisölle. Huomasimme kuitenkin, että Last Vegan -brändi, joka on muuten yhä olemassa, menestyi erittäin hyvin. Joten ajattelimme: okei, miten voimme tehdä jotain erilaista, mutta kohdistaa silti saman markkinan? Näin keksimme Vegan Burger Brothersin. Sitten, noin vuosi sitten, päätimme hyvin tietoisesti keskittyä vain kasvipohjaiseen ruokaan ja vegaaniseen markkinaan. Nyt missionamme on valmistaa erinomaista ruokaa kestävämmän maailman puolesta. Tämä ei ollut kytkettynä yritykseemme aluksi, mutta se on asia, joka on kehittynyt myöhemmin, ja nyt olemme erittäin sitoutuneita tekemään ruokaa paremman maailman eteen.
"Muovia on kätkettynä niin moniin tuotteisiin."
AGC: Mielenkiintoista, ja tämä liittyy myös pakkauksiin ja toimituksiin?
RB: Yritämme parhaillaan varmistaa, että kaikki kuljettajamme käyttävät polkupyöriä tai sähköajoneuvoja, mikä on ollut hieman haastavaa, täytyy myöntää. Ja sitten tietysti muovin välttäminen niin paljon kuin pystymme. Mutta se on jälleen melko monimutkaista, muovia on kätkettynä kaikkialle.
AGC: Mitä olette löytäneet, minkä sisältä paljastui odottamattomasti muovia?
RB: Muovia on kätkettynä niin moniin tuotteisiin. Jos otat juoman, esimerkiksi pirtelömukeja, niissä on melkein aina jonkinlainen muovipinnoite. Hampurilaiskääreessä on yleensä myös jonkinlainen muovipinnoite. Siksi siirrymme hampurilaisrasioihin, sillä niitä on saatavilla ilman muovipinnoitetta.
"Jos annat 100 grammaa soijaa eläimelle, saat siitä vain 20 grammaa lihatuoteproteiinia. Uskon, että ongelma piilee juuri tässä muuntokertoimessa."
AGC: Alankomailla on maine maailman ruokkijana. Hankitteko paljon raaka-aineita paikallisesti?
RB: Paikallisuus ei ole tällä hetkellä kovinkaan syvälle juurtunut osa strategiaamme. Meillä on kuitenkin joitakin paikallisia tuotteita. Meillä on paikallinen hampurilaispihvien toimittaja, leipätoimittajamme on hyvin lähellä ja vihannekset tulevat Alankomaista. Mutta jos haluaa toimia hyvin paikallisesti ja alkaa tarjoilla esimerkiksi soijaa, on hyvin mahdollista, että se ei ole peräisin Euroopasta.

Maatila Callantsoogissa, Alankomaissa
AGC: Totta kai, ja soijan ympärillä on tällä hetkellä jonkin verran kiistelyä sen kestävyydestä, eikö?
RB: Niin, mielestäni soijaan liittyvä keskustelu on aina erittäin mielenkiintoista. Metsäkato on luultavasti se, mihin viittaat, ja veden käyttö? Luulen, että todellinen syy ongelmaan – sillä ongelma on hyvin todellinen – on se, että soija on tällä hetkellä yksi eläinteollisuuden pääasiallisista ravinnonlähteistä. Jos annat 100 grammaa soijaa eläimelle, saat siitä vain 20 grammaa lihatuoteproteiinia. Uskon, että ongelma piilee juuri tässä muuntokertoimessa, koska silloin heität käytännössä 80 % hukkaan. Kun ihminen itse kuluttaa sen, tarvitsisit vain 20 % koko soijatuotannosta. Jos katsot asiaa näin, en usko, että ongelma on liian suuri. Valitettavasti eläintuotteiden kulutus on kuitenkin edelleen kasvussa Alankomaissa.
AGC: Todellako?
RB: Niin. Vuoteen 2018 verrattuna jokainen alankomaalainen kuluttaa 600 grammaa enemmän vuoden aikana.
AGC: Eli huolimatta kaikesta lehdistön huomiosta siitä, miten lihan syöminen on ympäristölle haitallista ja meidän kaikkien tulisi siirtyä kohti kasvipohjaista ruokavaliota, ja huolimatta kaltaisistasi ihmisistä, jotka tekevät vegaanisia ruoan kotiinkuljetuspalveluita ja tekevät vegaaniseksi syömisestä erittäin helppoa, lihan määrä henkeä kohden kasvaa?
RB: Se kasvaa edelleen, ja se tapahtuu samanaikaisesti lihankorviketuotteiden kasvun kanssa. Lihankorviketuotteiden kysyntä kasvaa siis todella vahvasti, mutta samaan aikaan lihankulutus kasvaa jatkuvasti. Se on melko ristiriitaista, mutta juuri niin tässä käy. Se on mielestäni melko huolestuttavaa.
AGC: Teidän täytyy laajentaa toimintaanne!
RB: Ehdottomasti. Suunnitelmamme on rakentaa 50 keittiötä seuraavan neljän vuoden aikana ja luoda entistä relevantimpia brändejä asiakkaille, jotka haluavat syödä vähemmän lihaa tai kestävää ruokaa. Jotkut ihmiset ovat hieman allergisia lihansyönnin lopettamiselle. Me emme kehystä sitä niin. Me emme puhu lihasta.
"On toistuvasti todistettu, että ympäristö ei ole myyntivaltti – monissa tapauksissa ihmiset eivät osta tuotetta siksi, että se on parempi ympäristölle."
AGC: Eli kyse on osittain brändäysongelmasta?
RB: Osittain. On tehty paljon tutkimusta siitä, miten ihmisiä muutetaan syömään vähemmän lihaa, ja mielestäni yksi mielenkiintoisimmista tutkimuksista ehdottaa "opt out" -mallia. Jos vakioasetus on kasvisruoka, mutta lihaa on yhä saatavilla, 80 % valitsee kasvisannoksen. Uskon, että tämä pätee hyvin myös kiinnostavan ja klikattavan brändin luomiseen. Meidän kohdallamme se voisi olla mahdollista – emme todennäköisesti tule tekemään niin, mutta ehkä jos voimme todistaa houkuttelevamme lihansyöjiä tarjoamalla yhden lihatuotteen ruokalistalla ja ohjaamalla heitä sitten muiden tuotteiden pariin. Sillä tavalla voimme saada aikaan paljon suuremman vaikutuksen kuin olemalla täysin kasvipohjaisia. Se on mielenkiintoinen ristiriita, koska toisaalta sinua kritisoidaan siitä, mutta toisaalta voit saada aikaan enemmän vaikutusta.
"Viestimme proteiineista ja ravinnosta houkutellaksemme ihmisiä tietyn annoksen pariin ilman, että korostamme tarvetta lihalle."
AGC: Puhuimme Sustainable Online -nimisen kestävän kehityksen konsulttiyrityksen toimitusjohtajan kanssa, ja hän sanoi, että nuoria on helppo saada toimimaan ympäristöystävällisemmin, mutta todellinen temppu on saada juurtuneet, 50- tai 60-vuotiaat ihmiset tekemään muutoksia elämäntapoihinsa.
RB: Juuri niin. Tästä syystä viestimme joidenkin brändiemme kohdalla vahvasti vegaanisuudella. On kuitenkin väestöryhmiä, jotka ovat allergisia tälle sanalle; toisin sanoen, näin et saa heidän huomiotaan. Tutkimme tätä parhaillaan lanseeraamalla brändejä kuten Flex Kitchen ja GROW. Molemmat ovat täysin kasvipohjaisia, mutta Flex Kitchenin kohdalla luomme jonkinlaisen "markkina-annosten" ympäristön, ja GROW'n kohdalla luomme annoksia, jotka on suunnattu enemmän urheilijoille, eli "The Game Changers" -kohderyhmälle. Näissä emme mainitse brändäyksessä vegaanisuutta tai kasvisruokaa, jotta tavoittaisimme erilaisen asiakkaan tai asiakkaan, joka saattaa etsiä lihaa tai lihan tuomia hyötyjä. Viestimme siis proteiineista ja ravinnosta houkutellaksemme ihmisiä tietyn annoksen pariin ilman, että korostamme tarvetta lihalle.
AGC: Melkein kuin vegaanisuutta tai kasvissyöntiä takaoven kautta.
RB: Niin, juuri niin.
"Alankomaissa tehdään paljon liiketoimintapäätöksiä, jotka eivät todellakaan ole kestäviä."
AGC: Ja on mielenkiintoista, että olet toinen Alankomaista tuleva kestävää kehitystä pohtiva yritys. Miksi luulet Alankomaiden olevan kestävän kehityksen keskus?
RB: Niin, se on mielenkiintoinen kysymys. Luulen, että eri ongelmiin on olemassa monia erilaisia ratkaisuja. Esimerkiksi pyöräily ei ole asia, joka on perusteltu ympäristöystävällisyydellä. Uskon, että se on täällä vain tehokkain tapa liikkua, ja hallitus tukee sitä rakentamalla pyöräteitä jne. Joten pääsyy siihen on mielestäni vain parempi ja nopeampi liikkumistapa, eikä kyse ole niinkään tietoisesta valinnasta. Samalla on kuitenkin toistuvasti todistettu, että ympäristö ei ole myyntivaltti – monissa tapauksissa ihmiset eivät osta tuotetta siksi, että se on parempi ympäristölle. En sano, että näin on aina, mutta tutkimukset osoittavat sen yhä uudelleen. Joten ihmisiä on houkuteltava eri tavoilla.
AGC: Eli tarkoitatko, ettei Alankomaat olekaan niin kestävä?
RB: En halua mollata Alankomaita, teemme paljon hyviä asioita. Mutta esimerkiksi, rakennamme nyt myös datakeskuksia tänne Alankomaihin, ja yksi tällainen datakeskus kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin koko Amsterdamin kaupunki. Tämä on myös asia, jonka hallitus sallii tapahtuvan. Samalla he rakentavat tuulipuistoja toimittamaan sähköä näille datakeskuksille, mutta se vain tarkoittaa, että emme toimita sähköä kotitalouksille, vaan syötämme vihreän sähkön näihin datakeskuksiin. Alankomaissa tehdään paljon liiketoimintapäätöksiä, jotka eivät todellakaan ole kestäviä.
AGC: Eli kyse on tehokkuuden tuomasta kestävyydestä?
RB: Kyllä, osittain. Puhuit ruoasta ja siitä, miten sitä täällä tuotetaan – se on hyvin tarkasti määritelty prosessi, veden käyttö on erittäin vähäistä ja kaikki on hyvin tehokasta ja toimivaa. Ja se osoittautuu paljon paremmaksi ympäristölle, mikä on hieno asia. Kuitenkin ratkaistut ongelmat ovat myös taloudellisesti hyödyllisiä. Todellinen ongelmamme Alankomaissa on rajalliset neliömetrit, eli vähäinen tila rakentaa. Joten ihmiset ovat vuosien varrella etsineet tehokkaampia tapoja käyttää tilaa. Voit kehystää sen näin tai voit kehystää sen ympäristöystävällisyyden kautta.
AGC: Mielenkiintoista. Vielä viimeinen kysymys: ketä muuta meidän pitäisi haastatella A Good Communityyn?
RB: Uskon, että Johan Jansen Tea By Me -yrityksestä olisi hyvä henkilö haastateltavaksi. He ovat kehittäneet teetä, jota voidaan kasvattaa viileämmässä ilmastossa, joten se on kestävämpää.
AGC: Kiitos Rens, onnea tehtävään!
~
Onko sinulla mielipide tästä, ehkä työskentelet itse kestävän ruoan parissa? Haluaisimme kuulla sinusta. Lähetä meille sähköpostia osoitteeseen fb@agood.com.