Seurassamme on inspiroiva kestävän kehityksen päiväkotikokki Johan Bredwad. Hänellä on takanaan vuosien kokemus ravintolakokkina, mutta nykyään hän omistaa kaiken aikansa eniten innostavalle hankkeelleen: opettaa lapsia jo pienestä pitäen kunnioittamaan ja ymmärtämään ruokaa ja sen alkuperää. Lähdemme mielellämme lasten mukaan!

Ruoka on ravinnon tärkein lähde, mutta sen ympäristövaikutukset voivat olla suuria. Jo pienestä pitäen opitut asiat ovat hyvin merkityksellisiä, sillä niitä on helpompi sisällyttää arkeen aikuistuessa.
Siksi innostuimme tällä viikolla haastattelussa tutustumaan kestävän ruokailun maailmaan yhdessä palkitun kestävän kehityksen kokin Johan Bredwadin kanssa. Johan työskentelee ruotsalaisessa päiväkodissa, jossa lapsia opetetaan kasvattamaan itse ruokansa ja syömään kestävästi – heidän syömästään ruoasta peräti 97 % on luomua!

Hän kertoo, kuinka arvokasta on opettaa lapsille koko ruokaketjun hahmottamista ja kuinka voimme alkaa syödä ilmastoystävällisesti sekä tehdä tietoisempia valintoja ostaessamme ja valmistaessamme ruokaa.
Hei Johan, tervetuloa A Good Communityyn. Kerrotko, miten rakkautesi ruokaan sai alkunsa? Milloin päätit ryhtyä kestävän kehityksen kokiksi?
Se on ollut osa minua aina. Lapsena olin jatkuvasti vanhempieni keittiössä ja olen aina rakastanut sekä ruoan syömistä että alusta asti itse kokkaamista.

Vuonna 2014 sain nykyisen työpaikkani Göteborgin kaupungilta ja pääsin mukaan myös ”Learning Sustainable Meals” -hankkeeseen. Sen myötä sitoutumiseni sekä ympäristöön että kestävään kehitykseen on vahvistunut.
Lärande Hållbara Måltider eli ”Learning Sustainable Meals” on upea hanke. Kerrotko siitä lisää?

Tämä luomuinen ja täyteläinen kukkakaalikeitto sekä aurinkokuivattua tomaattia sisältävä focaccia näyttävät herkullisilta. Punajuuri- ja parsakaalisalaatista puhumattakaan.
Learning Sustainable Meals on Göteborgin kaupungin hanke, joka tukee kouluja ja päiväkoteja kaikilla alueilla. Työ on suunnattu koulunjohtajille, päiväkodin johtajille, kasvattajille ja kokeille, ja sen tarkoituksena on tukea heitä ruoka-, ympäristö-, terveys- ja kestävyyskysymyksiin liittyvässä pedagogisessa ja käytännön opetuksessa.
Miksi mielestäsi on tärkeää opettaa pienille lapsille terveellistä syömistä tai oman ruoan kasvattamista?

Lasten on tärkeää oppia jo varhain ruoasta ja kestävästä kehityksestä sekä siitä, miten ruokaa tuotetaan ja mihin sitä voi käyttää. Tavat muodostuvat jo varhaisessa iässä, ja hyvien ruokailutottumusten kehittäminen on erittäin tärkeää.

Tässä on paistettua tuoretta makrillia ja kotitekoista sosetta. Lisänä pikkelöityä kurkkua, punajuurta, herneitä ja maissia.
Työskentelemme ”pellolta pöytään” -periaatteella: tarkastelemme sitä, mitä pöytään päätyy, sekä kaikkea sen eteen tehtävää työtä – esimerkiksi sitä, miten viljelykasvit on kasvatettu ja mitä ruoalle tapahtuu ennen kuin se on syömäkelpoista.
Työllänne pyritään edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita vuodelle 2030 opettamalla kestävästä ruokailusta jo päiväkodissa. Miten tämä näkyy arjessanne?

”Lapset osallistuvat työhöni keittiössä: leivomme yhdessä leipää, tutustumme erilaisiin raaka-aineisiin ja harjoittelemme käyttämään kaikkia aistejamme.”
Annan ruokaan liittyvän keskustelun olla aktiivinen osa lasten arkea. Ruoka valmistetaan aina alusta asti ja lisäaineita käytetään mahdollisimman vähän. Noudatan myös aina Ruotsin elintarvikeviraston suosituksia omalla alueellani. Tarjoamme aina runsaasti kasviksia ja keskustelemme lasten kanssa siitä, mitä ruoka sisältää ja miksi se on hyödyllistä. Lapset osallistuvat työhöni keittiössä: leivomme yhdessä leipää, tutustumme erilaisiin raaka-aineisiin ja harjoittelemme käyttämään kaikkia aistejamme. Lajittelen jätteet ja pidän kirjaa niiden määrästä.

Lapset auttavat toisinaan leivän leipomisessa. Tämä on luomuhapanjuurileipää, jossa on spelttiä, grahamjauhoja ja omenaa. Omena oli kuukauden hedelmä!
Käytämme lähes yksinomaan luomuraaka-aineita ja järjestämme erilaisia teemaviikkoja, kuten kala- ja äyriäisviikon. Meillä on myös ”Kuukauden kasvis”, jolloin opetan lapsille kaiken tietämisen arvoisen yhdestä tietystä kasviksesta. Lapset pitävät minut varpaillani, mutta se on hauskaa!
Onko sinulla mukavia muistoja lasten kanssa kokkaamisesta tai heidän opettamisestaan kasvattamaan vihanneksia?

Mukavia muistoja on paljon, mutta parhaiten mieleeni on jäänyt aika, jolloin olin valmistumassa ruokakasvattajaksi. Toteutin projektin, jossa minä ja kolme lasta valmistimme ruokalajin ”vaihe vaiheelta” -menetelmällä. Valitsimme ruoaksi raggmunkin, perunaletun, joka on perinteinen ruotsalainen ruokalaji. Jaoimme kaiken eri vaiheisiin ja lopulta pääsimme tarjoilemaan valmiin ruoan.

Hienointa tässä oli se, että lapset pääsivät tutustumaan koko prosessiin ja ymmärsivät sen – perunan viljelystä ja kasvamisesta siihen, miten siitä valmistettu herkullinen perunalettu tarjoiltiin projektin päätteeksi.
Pidämme joskus itsestäänselvyytenä, että supermarketista saa monenlaista ruokaa, vaikka joissakin tuotteissa on kemikaaleja tai ne ovat kulkeneet pitkän matkan. Onko sinulla vinkkejä ilmastoystävälliseen ruokavalioon?

Tämän luomupastan luomujuusto-parsakaalikastike saa veden kielelle jo pelkästä katsomisesta. Päällä on raaka salaatti, jossa on punakaalia, fenkolia, porkkanaa ja babypinaattia sekä paahdettuja siemeniä.
Ihmisten on opittava, mitä tuote sisältää ja mitä sen tuottamiseen on tarvittu. Tuotteen taakse kätkeytyy usein enemmän kuin osaisi kuvitella. Ympäristöstä välittämiseen pitää herättää kiinnostus, josta voi kasvaa vakava sitoutuminen. Ehdotan, että aloitat pienestä. Valitse tuote – esimerkiksi banaani, kahvi tai paprika – ja ota selvää luomu- ja tavanomaisen tuotteen eroista.

Valitse sitten mielestäsi paras vaihtoehto, toivottavasti luomutuote, ja pidä siitä kiinni. Syö enemmän kasvisruokaa, vaikka aluksi vain yhtenä päivänä viikossa. Etene askel kerrallaan ja muodosta kokonaiskuva koko ruokaketjusta. Huomaat pian, että suhtautumisesi ruokaan alkaa muuttua.
Jotkut saattavat ajatella, että luomuruoka on kalliimpaa tai sitä ei ole niin helposti saatavilla. Mitä mieltä olet? Voiko luomuruokaa syödä ilman, että siihen tarvitsee käyttää paljon rahaa?

Valitettavasti uskon, että kyse on suurelta osin tiedon puutteesta. Neuvoni on syödä sesongin mukaisia ruokia. Opettele tuntemaan raaka-aineet ja valmistamaan ne oikein. Luomutuotteet ovat yleensä ”puhtaampia” ja sisältävät enemmän ravintoaineita, jotka eivät katoa kypsennettäessä yhtä paljon. Periaatteessa luomutuotetta ei tarvitse syödä yhtä paljon kuin tavanomaista tuotetta saadakseen saman määrän ravintoa.
”Ostamalla luomua autat sekä ympäristöä että omaa kehoasi.”
Itse tuote voi joissakin tapauksissa ehdottomasti olla kalliimpi, mutta kun huomioit koko ruokaketjun, hyödyt silti pitkällä aikavälillä. Ostamalla luomua autat sekä ympäristöä että omaa kehoasi. Tee ostokset viisaasti ja hyödynnä tuotteet oikealla tavalla.
Mitkä ovat parhaat vinkkisi ihmiselle, joka ei tunne ruoanlaittoa kovin hyvin tai jolla ei ehkä ole paljon aikaa keittiössä?
Kannattaa opetella laittamaan ruokaa näppärästi ja helposti. Ruoan ei tarvitse olla kallista tai vaikeaa valmistaa vain siksi, että se on luomua. Jaa ruoanlaitto osiin ja aloita yksinkertaisesta. Muutama harkittu, kestävä luomutuote voi muodostaa terveellisen ja helpon illallisen, jonka tekeminen ei vie paljon aikaa tai energiaa.

Jos haluat tietää lisää Lärande Hållbara Måltider -hankkeesta, käy heidän verkkosivuillaan. Voit myös katsoa tämän lyhyen videon (valitettavasti vain ruotsiksi).