”Hengitin syvään neljä vuotta sitten ja kysyin itseltäni, mitä oikeastaan halusin tehdä. Päätin, että siitä lähtien jokaisen tekemäni päätöksen tuli viedä minua kohti tätä tavoitetta.”
Meillä on ilo esitellä Instagramin huipputekijä, ympäristöaktivisti, kirjailija ja puhuja Gittemarie Johansen.
Tunnet hänet todennäköisesti nimellä @Gittemary.
Gittemary, olet monipuolinen taiteilija. Millainen tavallinen päiväsi on?
Vietän suurimman osan päivistäni työskennellen omien alustojeni parissa. Kirjoitan useita e-kirjoja ja myös painettua kirjaa. Kirjoitan blogitekstejä, kuvaan videoita ja valokuvauksia. Iltapäivisin ja iltaisin pidän yleensä puhetilaisuuksia. Työn ulkopuolella käyn torilla, joogaan, kiipeilen ja harrastan taekwondoa. Pidän reseptien kehittelystä ja kirpputorien kiertelystä.
Mistä olet intohimoinen?
Suurin intohimoni on voida muuttaa maailmaa jollain tavalla. Se kuulostaa ehkä naiivilta, mutta pohjimmiltaan se on intohimoni.
Haluan kehittää itseäni ja pienentää toimintani vaikutuksia maailmaan sekä kannustaa muita pohtimaan, millaisia vaikutuksia ja vaikutusvaltaa heillä on. Uskon, että voimme muuttaa maailmaa tarkastelemalla suhdettamme kuluttamiseen, talouteen, jätteisiin ja tavarantuotantoon sekä sitä, miten toimimme näiden asioiden suhteen.
Tiedämme, että tämä on iso kysymys, mutta kertoisitko, mitä unelmoit saavuttavasi elämässäsi?
Yliopisto-opintojeni aikana tavoitteenani oli työllistää itseni. Nyt tämä unelma on vihdoin toteutumassa. Toivon voivani kasvattaa verkkokanaviani jatkuvasti, jotta voin jatkaa puheiden ja työpajojen pitämistä sekä kirjojen kirjoittamista. Työskentelen tämän eteen joka päivä.
Hengitin syvään neljä vuotta sitten ja kysyin itseltäni, mitä oikeastaan halusin tehdä. Päätin, että siitä lähtien jokaisen tekemäni päätöksen tuli viedä minua kohti tätä tavoitetta.
Mikä on mielestäsi kuluttajakäyttäytymisen suurin haaste tällä hetkellä?
Länsimainen kulutuskulttuuri on valtava haaste. Yhteiskunnassamme on suuri keski- ja yläluokka, joka on täysin riippuvainen helppoudesta. Etsimme jatkuvasti halvempia ja nopeammin tuotettuja tuotteita hikipajoista, haluamme fossiilisilla polttoaineilla valmistettuja kertakäyttötuotteita sekä suuria taloja, lisää autoja ja korttelin suurimman television.
Haluamme matkustaa ympäri maailmaa emmekä voi kuvitella elämää ilman pekonia. Länsimaisen kulutuskulttuurimme perustana on ajatus siitä, että luonnonvarat, eläimet ja ihmiset ovat kertakäyttöisiä. Siksi käytämme niitä väärin tavoitellessamme arvostusta ja mukavuutta.
Uskon, että kieltäytymällä helppoudesta ja vallitsevasta ”ylellisyyden” tavoittelusta voimme parantaa koko sosioekonomista järjestelmää, joka tällä hetkellä ylläpitää köyhyyttä ja saastumista. En ole ostanut mitään uutena yli neljään vuoteen, lukuun ottamatta yhtä paria kestävän ja eettisen brändin alusvaatteita. Muuten ostan käytettyä.
Kulutamme nykyään valtavasti tuotteita, joista monet ovat meille täysin tarpeettomia. Oletamme usein, että kuluttaminen tai ylikuluttaminen on oikeus, jonka olemme ansainneet. Näin ei ole. Nyky-yhteiskunnassa runsas omistaminen nähdään yhä arvostettuna tai ylellisenä, ja meidän on muutettava tätä käsitystä.
Kun näen ihmisellä kolme autoa, suuren kartanon, valtavasti vaatteita tai kalliita kelloja, ajattelen vain näiden tuotteiden hiilidioksidipäästöjä. Ajattelen niiden valmistaneita tehdastyöläisiä ja sitä, miten tuotteet lopulta hävitetään. Se, miten käsitämme onnellisuuden ja vaurauden, määrittää, millaisiksi kuluttajiksi tulemme.
Oletko huomannut ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia luonnossa asuinpaikassasi Aalborgissa Tanskassa?
Tanskassa ei pitkään aikaan näkynyt muutoksia, mutta nyt ihmiset alkavat huomata niitä, ja se on todella pelottavaa. Vesistöissämme, eläimissä ja rannoillamme on muovia. Kesälämpötilat nousevat vuosi vuodelta.
Useimmat kuluttajat eivät näe yhteyttä ostostensa ja ympäristössämme tapahtuvien muutosten välillä, mutta yhteys on erottamaton. Fossiiliset polttoaineet, pikamuoti, eläintuotanto, datan tallennus ja lentomatkustaminen vaikuttavat kaikki ilmastoomme. Kun kyseenalaistamme yhdessä nykyisen suhteemme näihin asioihin, voimme toivottavasti ymmärtää muutoksen tarpeen.
Mutta hieman myönteisempiin aiheisiin: mikä on mielestäsi yhteiskunnan suurin mahdollisuus juuri nyt, ja miten yhteisöjemme vahvistaminen voi auttaa tarttumaan siihen?
Muutos on juuri nyt näköpiirissä kasvipohjaisten ruokien, Fridays for Future -liikkeen ja yleisten kestävän kehityksen aloitteiden myötä. Meidän on otettava tuleva muutos vastaan, sillä se on etuoikeus ja suuri mahdollisuus.
Vastakkaisin teko, jonka yhteisönä voimme tehdä, on pitäytyä siinä, miten olemme aina toimineet. Nyt on aika muuttaa yhdessä rutiinejamme ja tapojamme.
Pyydämme kaikkia yhteisömme jäseniä pohtimaan joka kerta jotain uutta: mitä ”hyvä yhteisö” mielestäsi tarkoittaa?
Myötätuntoa. Toisten ystävällinen ja kunnioittava kohtelu on mielestäni hyvän yhteisön perusta. Kyse ei kuitenkaan ole vain siitä, että kohtelemme muita ihmisiä kunnioittavasti. Mielestäni hyvän yhteisön tärkeä osa on myötätunto ympäristöä kohtaan, sillä tällaiset arvot saavat aikaan muutoksia käyttäytymisessä kaikilla ihmisten välisen kanssakäymisen tasoilla. Kun opimme rakastamaan ja suojelemaan planeettaamme, toteutamme todella hyvän yhteisön perimmäisen ajatuksen.
Kuvia Gittemaryn inspiroivalta Instagram-tililtä.